Varsinainen due diligence tehdään aineistohuoneessa asiantuntijoiden kanssa. Sitä edeltää kuitenkin vaihe, jossa arvioidaan kannattaako kohteeseen edes ryhtyä — ja siihen julkinen data riittää pitkälle.
Mitä kohteesta näkee ennen ensimmäistäkään tapaamista
- Tilinpäätökset useammalta vuodelta: liikevaihdon ja tuloksen kehitys, tase ja henkilöstömäärä.
- Rekisterimerkinnät ja niiden historia.
- Julkisen sektorin asiakkuudet euromäärineen.
- Voitetut kilpailutukset ja niiden sopimuskaudet.
- Saatu kehitysrahoitus ja mihin se kohdistui.
- Kytkökset: yhteinen osoite, asiamies tai verkkotunnus muiden yhtiöiden kanssa.
- Rekrytoinnit ja sivuston kehitys ajassa.
Kolme kysymystä, jotka kannattaa selvittää ensin
Onko kasvu orgaanista? Liikevaihdon kasvu yhdessä henkilöstön kasvun kanssa on eri asia kuin kasvu ilman sitä.
Onko asiakaskeskittymä? Jos julkisen sektorin ostolaskuaineistossa yksi asiakas muodostaa suuren osan liikevaihdosta, riski on ilmeinen.
Onko toimiala kasvava vai supistuva? Tilastokeskuksen toimialatilasto kertoo alan kokonaisliikevaihdon ja yritysmäärän kehityksen.
Kohteen arvo riippuu toimialan suunnasta vähintään yhtä paljon kuin kohteen omista luvuista. Sitä ei näe tilinpäätöksestä.
Mitä julkinen data ei anna
Omistajia ja osakasluetteloa ei ole avoimena datana. Sopimukset, asiakassuhteiden kesto, avainhenkilöriippuvuus ja vastuut selviävät vasta varsinaisessa tarkastuksessa. Julkinen esiselvitys kertoo, kannattaako se tilata.