Julkinen hankinta on Suomen läpinäkyvin markkina. Ostot, voittajat ja avoimet kilpailutukset ovat julkisia — mutta hajallaan kymmenissä järjestelmissä, mikä tekee kokonaiskuvan muodostamisesta työlästä.
Kolme lähdettä
- Tutkihankintoja.fi (Hansel): valtion ostolaskut vuodesta 2016. Kattaa valtionhallinnon lähes kokonaan.
- Kuntien avoin data: ostolaskuaineistot niiltä kunnilta, jotka julkaisevat ne. Kattavuus vaihtelee suuresti.
- Hilma (hankintailmoitukset.fi): kilpailutusilmoitukset, voittajat jälki-ilmoituksista ja avoimet tarjouspyynnöt.
Mitä ostolaskudata kertoo — ja mitä ei
Ostolasku kertoo, että organisaatio on maksanut yritykselle. Se ei kerro mitä ostettiin, millä sopimuksella tai oliko kyseessä kilpailutus vai suorahankinta. Summat ovat alveineen.
Puuttuva rivi ei todista mitään: jos kunta ei julkaise ostolaskujaan, siellä tehdyt ostot eivät näy missään.
Hilma on tuoreempi mutta kapeampi
Hilmasta näkee kilpailutukset kynnysarvot ylittävistä hankinnoista. Pienhankinnat jäävät ulkopuolelle, mutta avoin tarjouspyyntö on kaikkein tuorein signaali: organisaatio ostaa juuri nyt ja määräaika on tiedossa.
Kuntien päätösasiakirjat: aliarvostettu lähde
Kunnan hankintapäätös tehdään ennen kuin lasku maksetaan. Esityslistat ja pöytäkirjat ovat julkisia, ja niistä näkee sopimukset, luvat ja hankinnat viikkoja tai kuukausia ennen ostolaskudataa. Haasteena on, että jokainen kunta julkaisee ne omalla alustallaan.