Kysymys tulee vastaan heti, kun myyntiä pitää tehdä järjestelmällisesti: mistä saa listan suomalaisista yrityksistä yhteystietoineen? Vastaus on monessa osassa, koska osa tiedosta on ilmaista ja avointa, osa julkista mutta hajallaan, ja osa ei ole saatavilla lainkaan.
Mitä saa ilmaiseksi
Patentti- ja rekisterihallituksen avoin data kattaa kaikkien rekisteröityjen yritysten perustiedot: nimen, Y-tunnuksen, yritysmuodon, toimialan, osoitteen ja rekisterimerkinnät. Aineisto on CC BY 4.0 -lisenssillä, eli sitä saa käyttää myös kaupallisesti, kunhan lähde mainitaan.
Verohallinto julkaisee vuosittain julkiset tuloverotiedot, ja Traficom fi-verkkotunnusten haltijat. Molemmat ovat avointa dataa. Julkisen sektorin ostolaskut löytyvät Tutkihankintoja.fi-palvelusta ja hankintailmoitukset Hilmasta.
Perustiedot saa ilmaiseksi. Se mitä ei saa, on puhelinnumero — sitä ei ole missään julkisessa rekisterissä.
Mitä ei ole olemassa
Yleisin väärinkäsitys on, että kaupparekisterissä olisi yritysten puhelinnumerot ja sähköpostit. Ei ole. Kaupparekisteri sisältää postiosoitteen, ei yhteystietoja siinä mielessä kuin myyjä ne ymmärtää.
Sama koskee liikevaihtoa. Suomessa julkaistaan verotettava tulo, joka on verotuksessa vahvistettu tulos vähennysten jälkeen — ei liikevaihto. Kahdella kolmasosalla yrityksistä se on nolla, mikä ei tarkoita ettei liiketoimintaa olisi.
Mistä puhelinnumerot sitten tulevat
Yritysten omilta verkkosivuilta. Numero, jonka yritys on itse julkaissut omalla sivullaan, on julkinen tieto ja tarkoitettu yhteydenottoihin. Tämä on myös ainoa lähde, jossa numero on ajantasainen: rekisteriin ilmoitettu numero vanhenee, sivustolla oleva korjataan.
Syyni lukee suomalaisten yritysten julkiset sivustot ja poimii sieltä numerot, päättäjät ja muut signaalit. Jokaisella rivillä on mukana lähdeosoite ja päivä, jolloin tieto viimeksi nähtiin — voit siis tarkistaa jokaisen rivin itse.
Entä laillisuus?
Yrityksen yhteystiedot eivät ole henkilötietoa, joten niiden käyttö B2B-markkinointiin on sallittua. Nimettyyn henkilöön liittyvä tieto — esimerkiksi "toimitusjohtaja Matti Meikäläinen" — on henkilötietoa myös silloin, kun se koskee ammatillista roolia. Silloin sovelletaan tietosuoja-asetusta: käsittelylle pitää olla peruste, rekisteröidylle pitää kertoa, ja hänellä on oikeus vastustaa käsittelyä.