Kunnan hankintapäätös tehdään kokouksessa ja kirjataan pöytäkirjaan. Lasku maksetaan kuukausia myöhemmin. Ostolaskuaineistoa seuraava saa siis tiedon vasta, kun kauppa on jo tehty.
Mitä päätösasiakirjoista näkee
- Hankintapäätökset: kenelle, mistä ja usein millä summalla
- Sopimusten hyväksynnät ja jatkot
- Lupapäätökset: rakennus-, ympäristö- ja elinkeinoluvat
- Avustukset ja tuet
- Kaavoitus ja maankäyttö
Päätös edeltää laskua tyypillisesti 1–6 kuukaudella. Se on koko signaalin arvo: ehdit reagoida ennen kuin kilpailija näkee saman ostolaskuaineistosta.
Miksi tämä on vaikeaa
Suomessa on satoja kuntia, ja jokainen julkaisee asiakirjansa omalla alustallaan. Osa käyttää kaupallisia järjestelmiä, osa omia julkaisujaan, ja muodot vaihtelevat rakenteisesta datasta skannattuihin pdf-tiedostoihin. Osa alustoista estää automaattisen haun kokonaan.
Käytännössä kattavuus jää siis osittaiseksi riippumatta siitä kuka tietoa kokoaa — ja se on syytä sanoa ääneen. Puuttuva havainto ei tarkoita, ettei päätöstä olisi tehty.
Mitä tehdä tiedolla
Hankintapäätös kertoo kaksi asiaa: kuka voitti (kilpailija tai mahdollinen kumppani) ja mitä kunta on juuri hankkimassa (mihin budjetti suuntautuu). Molemmat ovat myyntisignaaleja, mutta eri suuntiin.